Kaarina, sairaanhoitaja. Olen asunut Ruotsissa ja jo siellä saksanpaimenkoiranarttu Burka kuului nuoren hiihtäjän elämään. Elämä lasten kanssa oli helppoa kun lenkeillä koira veti tyttöä pulkassa ja avusti muutenkin päivän askareissa; mm. kantoi kauppakassia ja polttupuita. Suomeen palattuani jatkoin saksanpaimenkoiran kanssa, jota koulutin vain kotikäyttöön ja kilpailuviettini tyydytin hiihtoladuilla. Sitten Vera näytti, mitä kaikkea koiran kanssa voi harrastaa; vetohiihto, toko, agility, näyttelyt ja myöhemmin malien kanssa PK-kisat. 

Tiina, maatalouslomittaja. Elämääni on aina
kuulunut koiria. Rotuja on ollut useita
mäyräkoirasta sekarotuisten kautta sakemanneihin
ja labukoihin. Ja juuri labukoiden kanssa aloin
pyörimään koulutuskentillä ensin tokoilemalla ja
sitten jälkeä treenaillen. Koirista ja niiden kanssa
touhuilusta tuli elämäntapa jo nuorena.


Asumme Lapissa Narkauksen kylässä keskellä ei mitään.
Ympärillämme on metsätilamme joka antaa koirillemme
upeat olosuhteet liikkua luonnossa niin kesällä kuin talvellakin.
Koiramme rakastavatkin mönkijä- ja kelkkaretkiä metsässä ja
repuistamme löytyy aina nuotiolle makkarat myös koirille.
Pihapiirissämme käyskentelee koirien lisäksi kanoja, ankkoja
ja hanhia sekä kaksi kissaa.
Koiraharrastukseemme on kuulunut vuosien saatossa erirotuisia
koiria; mm. sakemanneja, Labradoreja ja mäykky.
Ensimmäinen tervunarttumme tuli meille kuin vahingossa,
ikäneitona suoraan kilpailukentiltä. Vera, Bestseller Nina Ricci,
oli temperamenttinen vauhtipakkaus jota ikä ei painanut.
Veran myötä tutustuimme rotuun joka vei meidät mennessään.
Toimeliaisuus,temperamentti ja terävyys jota rodulta löytyy  ihastutti meidät eri muunnosten pariin joista omaksemme tunsimme tervut ja malinoisit.

Periaatteemme on aina ollut että koirat on peruskoulutettava jotta jokapäiväinen elämä koiran kanssa olisi nautittavaa. Toimimmekin vetäjinä RPKK:n arkitottis kursseilla joista koirakoiden on helppo jatkaa esim. PK-lajien pariin. Haluamme myös innostaa niitä harrastajia joilla on halua harrastaa mutta kiinnostus ei riitä huipulle asti. Parempi harrastaa koiran kanssa jotain edes omaksi ja koiran iloksi, kun ei mitään.